I ♥ Switzerland

Oon back in Finland n. 100 euroa köyhempänä ja muistot lämmittämässä mieltä:-) Eilen meinasin tehä harkitsemattoman päätöksen ja lopettaa bloggailun kokonaan, mut päädyin sittenkin jatkamaan. Ainakin toistaseks.

Viime viikon vietin siis suklaan, vuorien ja kellojen maassa, Sveitsissä! Nautin viikosta niin paljon, etten potenut edes koti-ikävää. Mulla on ihan kamala ikävä tätä mun ystävää ja sen koko perhettä:-( Mutta tiiän meijän tapaavan vielä!

Sveitsissä kaikki on erilaista. Ihan ensimmäisenä koin automatkan lentokentältä Langnaun pikkukylään ja automatka vastas vähän vuoristorata-ajelua... Tiet on mutkikkaita. Perhe osti mulle 4 päivän junalipun, jolla pääsin matkustelemaan neljän päivän aikana ympäri Sveitsiä junilla, busseilla ja laivoilla. Olin häkeltynyt siitä vieraanvaraisuudesta! Ensimmäisien päivien aikana enkku takelteli, mutta loppuviikosta taisin papattaa kaikenlaista vähän väliä:-D

Ensimmäinen päivä kului tutkiskelemalla Langnaun kylää. Rakastuin siihen ensisilmäyksellä, eli voi kyllä, on olemassa rakkautta ensisilmäyksellä;-) Aamulla oli tosi sumuista, mut sain silti muutaman ihan kelvon kuvan. Iltapäivällä sää kääntykin lämpimäks ja mentiin gondolihissillä jollekin vuorelle (olen nolo, enkä muista kylän nimeä). Ylhäällä olis ollu mahollista ajaa mäkiautolla, mut olin liian nynny kokeillakseen... Sveitsiläisillä on myös jotain omaa limua (?) Rivellaa ja Sincolaa, joka on Coca Colan joku kopio :-o Täällä myös harrastetaan riippuliitoa ja talvisin kyseinen paikka toimii laskettelukeskuksena. Matkalla takas Langnauhun käytiin keksiparatiisissa Kamblyn keksitehtaan kaupassa, jossa sai maistella kaikkia keksejä. Rehellisesti sanottuna en oo koskaan syöny yhtä hyviä keksejä! Tein myös hyvän huomion: sveitsiläisillä lehmillä on useimmiten kellot kaulassa wouuu. Ja lehmiä on maaseudulla ihan joka puolella...

Toisena päivänä käytiin markkinoilla, jotka oli tosin Huttwillen kylässä. Joka puolelta löys hattaraa, pähkinöitä ja juustoa. Tässä maassa rahapussin keventäminen ei siis oo todellakaan ongelma, koska kaikki on niin kallista ja olisin löytänyt vaikka mitä ostettavaa. Ostettiin juustoa racletteja varten. Muut muuten kuvailee ulkomailla nähtävyyksiä, mä kuvailen eläimiä, hehe. Sveitsissä on niin kaunista, olin joka päivä mykistynyt! Ihmiset osaa tuolla maassa sanat "kiitos", "anteeks" ja "ole hyvä", jotka suomalaisilta saattaa aina välillä unohtua jostain kumman syystä. Tuntuu, että ihmiset olis tuollapäin keskimääräisesti paljon onnellisempia kun täällä, mut voihan se johtua siitäkin, että tuolla ei oo näitä kamalan pitkiä talvia... Sveitsissä ihmiset halailee paljon enemmän kuin täällä ja perheen merkitys on tosi suuri.

Seuraavina päivinä rakastuin Bernin kaupunkiin ja näin monia muita kauniita kaupunkeja, kuten Luzernin, Thunin ja Bielin. Huomasin, ettei Sveitsissä juuri näy enduromopoja, vaan siellä ajellaan pappatunturimaisilla mopoilla:-D Istuin monia tunteja junissa kuunnellen musiikkia, syöden ja vaan nauttien huikeista maisemista ja siitä olosta. Elin todellakin siinä hetkessä.

Okei Suomi on tunnettu järvistään, mut vannon, että näin Sveitsissä ehkä kauniimpiakin järviä, mitä täällä pohjolassa oon nähnyt! Suojatiet on keltaisia, suklaata saa joka paikasta, enkä haluu ees nähä suklaata enää hyyi, kaupoissa pärjää ihan hyvin sanomalla "Sorry, I speak English", sveitsinsaksaa ei todellakaan ymmärrä, vaikka kuinka olis lukenut saksaa yli 6 vuotta tai vaikka kuinka yrittäis ymmärtää, junat on aina aikataulussa, jokapuolella on turistikrääsää ja korttien kirjottaminen junissa saattaa käydä hermoille, koska junien vauhti ei oo läheskään yhtä tasaista kun Suomessa.

Ranskankielinen Sveitsi on täysin erilainen kun Saksan kielinen. Kassoilla kuuli puhuttavan ranskaa ja ihmisetkin näytti aikalailla ranskalaisilta. Ei niitä kaupunkeja edes tunnistanut enää sveitsiläisiksi. Perhe oli myös hirmu kiinnostunut Suomesta ja kyseli mm, että onko meillä talvella rekikoiria, onko Suomessa Nutellaa, tai entäpä Kambly keksejä tai onko teillä näin paljon lehmiä kun Sveitsissä. Näin myös sveitsiläistä jääkiekkoa! En oo ikinä ollut missään urheilutapahtumassa, jossa olis ollut niin tiivis ja lämmin tunnelma. Jokaisen maalin jälkeen mua halattiin ja se ilta oli mulle kyllä unohtumaton. Viimeiset illat oli aika haikeita, koska olisin jääny mielellään tonne vihreyden keskelle. I hate goodbyes, mutta kaikki hyvä loppuu aikanaan ja säilyy kyllä muistoissa:-) Oon myös ylpee itestäni, kun uskalsin lähtee yksin maahan, jossa en oo koskaan käynyt ja opin myös vaihtamaan lentokonetta. Pärjäsin ihan hyvin mun kielitaidolla ja oon asteen oma-alotteisempi nyt. Kaikenlisäks maksoin koko matkan omasta pussista (kesätyöt)!

Oon ylpee, jos joku jakso lukee tän kokonaan:-D

James Morrison-I Won't Let You Go