#bored

Pakkasta (jo syyskuussa!?), liikaa kahvia, ruskaa, sitä ku ei jaksa nousta sängystä, nolla prosenttii motivaatioo mihinkään, päivien kohokohta: The Big Bang theory - paras komediasarja ikinä ja piristää huonoimmanki päivän, mokkapaloja, pimeitä iltoja, kynttilöitä

Pettymyksiä, uus Cosmo, kalenteririippuvuutta, päänsärkyä, pipokelit, syksyn haku, syvällisiä juttuja, liianki todentuntuset unet, ahistus, lapsuuden kaipuu, tylsyys, kymmeniä työhakemuksia, kuntoilua

pitkät lämpimät suihkut, haaveilua, liikaa musiikin kuunteluu, pitkät puhelut, ystävät jotka ymmärtää ja tukee, appelsiinin kuorimisen vihaamista, saksan kielen ikävöintiä, riemua ku postiluukusta tippu ekat mainokset (tänne ei tullu mainoksia enne ku lähetin palautetta asiasta) lol kuka iloitsee mainoksista?! minä...

And I can't change, even if I tried, even if I wanted to

Näinä harmaina päivinä on kiva istua sisällä ja haikailla kesää... Mieli on jokseeki maassa ton sateen takia ja nyt vaa harmittaa, kun kesä menee joka vuosi aina vaa nopeemmin ohi :-( Rahana mä ne pitämättömät lomapäivät sain takas kesältä, mutta kyllä silti vähän harmittaa ku lemppari vuodenaika meni pelkästään töissä... Tällästä elämä on ja onneks kesä tulee kuitenki joka vuosi uudestaan! Tässä pieni kuvapläjäys elokuun alusta reissusta, kun oli vielä täydelliset rantakelit. Ainakin mua piristää hirmusesti kattoo kesäkuvia sillo ku sataa :-))

Nyt on lähinnä villapaitakeli, sniff. Villapaidat on kyllä ihania, mutta samalla mä vihaan niitä koska se tarkottaa kylmyyttä. Ehkä mä rynnistän tästä masistelukolosta salille paremman fiiliksen toivossa...

Autumn is a second spring when every leaf is a flower

Mun vuosi alkaa yleensä syksystä. Nytkin. Esimerkiksi tein suursiivouksen vaatekaapissa - karsin rankalla kädellä kaikki risaset vaatteet ja sellaset hepeneet pois, joita ei ihanihan oikeesti tuu käytettyä, mutta en oo vaa raaskinu sysätä niitä sivuun. Kannatti! Nyt kaikki vaatteet, joita oikeesti käytän, on ihan käden ulottuvilla, eikä ne pursua ulos laatikoista:-) Mä oon nyt myös käyny aktiivisesti salilla ja kehitystä näkyy jo. Muistan vielki ekan kerran tän syksyn aikana ku melkee itkin pelkän tangonki painoo ja vatsalihakset kipeyty nii kovasti, etten vatsoja pystyny tekeen muutamaa päivään. Miten nii siivoustyö on kuntoilua, jos mä oon näin retuperällä kunnon suhtee ton kesätyön jälkeen?? Tänää tein myös omppupiirakkaa, koska oon leiponu melkeinpä joka syksy viimesen kolmen vuoden aikana ainakin kerran sen. Sää on alkanu viileneen, eikä tuolla kohta pärjää enää ollenkaa ilman takkia, nyyh... Syksyssä kuitenki tykkään eniten teen juomisesta, neuleista, kynttilöistä, raikkaasta syysilmasta ulkona ja ylipäätään luonnosta ku se muuttuu niin paljon.

This one's alright for telling me not to stop dreaming

Mä en enää ikinä halua tän jälkee muuta ku induktiolieden!! Must tuli nirso....

Ikea=♥

Hävettää ku varmaa ekaa kertaa elämässäni ostin jotai Zarasta....:-D Kerta se o ensimmäinen

Noi vanhat talot suurine ikkunoineen Töölössä on muikeita! Tuol kävelles haaveilin, et joskus richbitchinä bisnesnaisena muutan tonne ;-) Eli en varmaa ikinä....

Koskakoha viimeks söin tortilloja eilisen jälkee?!

Mä oon sopeutunu hyvin Helsinkiin, vaikka vieläki täällä liikkuessa tunnen itteni joksku turistiks... Uus koti ja lähiympäristö on ihana ja rauhallinen. On vapauttavaa liikkua tässä kaupungissa näkemättä joka ikinen päivä niitä samoja naamoja, joita on jo kymmenen vuotta nähny jatkuvasti. Pikkukaupungissa tuttujen näkemiseltä ei voinu välttyä. Voi niitä lukusia hetkiä ku käveli vastaan jotain vanhaa rinnakkaisluokkalaisenkaverinkaveria vastaan, eikä kumpikaa tienny moikkaisko vai eikö ja iteki mietin et "ei se varmaa mua tunnista". Tein oikeen päätöksen tänne muuttaessa, koska on tehny pelkästään hyvää alottaa elämä puhtaalta pöydältä :-) Ei kaikki täälläkään oo sujunu silmänräpäyksessä, mut tiiän asioiden vielä järjestyvän. Vielä mulla on vähän orpo olo, kun en oo tutustunu yhteenkään uuteen ihmiseen, mut mulla on kuitenki onnekseni ees pieni tukiverkosto, joita kaikilla ei oo uuteen kaupunkiin muuttaessa. Se, ettei oo vielä opiskelupaikkaa, rajottaa aika paljon uusiin ihmisii tutustumista, mut kyllä opiskelunki aika koittaa varmaa ens vuonna viimestään?? Toivottavasti. Uus ympäristö autto mua myös alottamaan urheilun uudestaan! Vihaan lenkkeilyä vieläkin, mut eiköhä siitä opi tykkäämään ajan kanssa. Mä oon onnellinen täällä. Ei muuta.