This one's alright for telling me not to stop dreaming

Mä en enää ikinä halua tän jälkee muuta ku induktiolieden!! Must tuli nirso....

Ikea=♥

Hävettää ku varmaa ekaa kertaa elämässäni ostin jotai Zarasta....:-D Kerta se o ensimmäinen

Noi vanhat talot suurine ikkunoineen Töölössä on muikeita! Tuol kävelles haaveilin, et joskus richbitchinä bisnesnaisena muutan tonne ;-) Eli en varmaa ikinä....

Koskakoha viimeks söin tortilloja eilisen jälkee?!

Mä oon sopeutunu hyvin Helsinkiin, vaikka vieläki täällä liikkuessa tunnen itteni joksku turistiks... Uus koti ja lähiympäristö on ihana ja rauhallinen. On vapauttavaa liikkua tässä kaupungissa näkemättä joka ikinen päivä niitä samoja naamoja, joita on jo kymmenen vuotta nähny jatkuvasti. Pikkukaupungissa tuttujen näkemiseltä ei voinu välttyä. Voi niitä lukusia hetkiä ku käveli vastaan jotain vanhaa rinnakkaisluokkalaisenkaverinkaveria vastaan, eikä kumpikaa tienny moikkaisko vai eikö ja iteki mietin et "ei se varmaa mua tunnista". Tein oikeen päätöksen tänne muuttaessa, koska on tehny pelkästään hyvää alottaa elämä puhtaalta pöydältä :-) Ei kaikki täälläkään oo sujunu silmänräpäyksessä, mut tiiän asioiden vielä järjestyvän. Vielä mulla on vähän orpo olo, kun en oo tutustunu yhteenkään uuteen ihmiseen, mut mulla on kuitenki onnekseni ees pieni tukiverkosto, joita kaikilla ei oo uuteen kaupunkiin muuttaessa. Se, ettei oo vielä opiskelupaikkaa, rajottaa aika paljon uusiin ihmisii tutustumista, mut kyllä opiskelunki aika koittaa varmaa ens vuonna viimestään?? Toivottavasti. Uus ympäristö autto mua myös alottamaan urheilun uudestaan! Vihaan lenkkeilyä vieläkin, mut eiköhä siitä opi tykkäämään ajan kanssa. Mä oon onnellinen täällä. Ei muuta.